Jätemateriaalien erottelu tehostuu
Uutisointia Sanomalehti Ilkassa ja Sanomalehti Pohjalaisessa 15.6.2011
Tiivistelmä lehtiartikkelista:
"Lahti lämpiää Lakeuden jätteellä
Toimitusjohtaja Timo Hirsimäki näkee jätekasassa monenlaisia jalostusmahdollisuuksia.
Lakeuden Ympäristöhuolto räätälöi jätteensä polttoaineita teollisuuden ja yhdyskuntien energiatarpeisiin. Betonitehdas ja vaikkapa Lahti Energian tuleva kaasutinvoimalaitos ovat saaneet omat sekoituksensa, joiden reseptit ovat salaisia. Lakeuden Ympäristöhuolto on saanut toimitussopimuksen viideksi vuodeksi.
Jätekasassa näkee monenlaisia mahdollisuuksia, kun tietää mitä pystyy tekemään ja mitä saamaan kasasta ulos, kuten raaka-ainetta esimerkiksi. 98,5 % jätteestä menee hyötykäyttöön: 46 % raaka-aineeksi, 46 % energiaksi ja muutama prosentti biomateriaaliksi, Hirsimäki sanoo.
Jatkossa jätteen erottelu ja etenkin räätälöityjen energiatuotteiden valmistus helpottuu, sillä Ylistaron Teräsmäen lajittelukeskukseen on hankittu lajittelulinjasto, joka otetaan käyttöön alkusyksystä. Kahden miljoonan euron investointi on yrityksen vajaan kolmen miljoonan euron liikevaihton verrattuna melkoinen. Toimitusjohtaja myhäilee, että "jotakin joustesnansa" tässä piti tehdä.
Lajittelulinjasto perkaa kuorma-autollisen jätettä 10 minuutissa ja 30-35 tonnia tunnissa. Laitos on 96 metriä pitkä ja matkan aikana jäte esimurskataan ja ajetaan magneettien ja erilaisien seulojen läpi veitsileikkuriin, joka Suomessa on ainutlaatuinen. Linjaston lopussa ovat jopa värilliset ja kirkkaat muovit omissa läjissään. Kirkasta kalvomuovia viedään arvokkaana raaka-aineena ympäri Eurooppaa ja Aasiaa, josta se päätyy kännykänkuorina takaisin Suomeen. Värillinen muovi taas päätyy esimerkiksi kierrätyspolttoaineeksi. Lajiteltu kierrätyspolttoaine on jytkyä tavaraa. Tonnissa megawatteja jopa 8, mutta joissakin muoveissa jopa 14 megawattia. Esimerkiksi polttoöljyssä on energiaa 10 megawattia, hakkeessa 3,5 ja turpeessa 1,5 megawattia.
Lajittelemattoman jätteen massapoltto on Hirsimäen mielestä järjetön teko, kun maailmassa on laitteet lajittelua varten. Keski-Euroopassa ollaan jätteenkäsittelyssä 20-30 vuotta Suomea edellä. Lakeuden Ympäristöhuollon erottelemat raaka-aineet viedään lähes kokonaan ulkomaille, koska Suomessa ei juuri ole jätettä hyödyntävää teollisuutta. Toinen ongelma on jätelaki ja sen tapa määritellä jäte. Lajiteltu materiaali on jätettä, vaikka se olisi jalostunut raaka-aineeksi. Tämä vaikuttaa arvoon negatiivisesti. Uusi jätelaki vaikeuttaa kierrätystä ja ohjaa jätettä kaatopaikoille tai massapolttoon, Timo Hirsimäki sanoo."
Teksti: Berit Perälä
